*

MikaelHyytiainen Älkää väittäkö jonkin olevan toteuttamiskelvotonta, vaan selittäkää MITEN se on toteuttamiskelvollista.

Kansainvaellusten estäminen pelasti ja nosti Euroopan

 

Kansainvaellusten ESTÄMINEN 1600-luvulla idästä Eurooppaan oli yksi tärkeä tekijä, joka ensin pelasti Euroopan romahdukselta ja myöhemmin mahdollisti elintason nousun ja teollisen vallankumouksen joka muutti koko maailman moninkertaistaen elintason. Suuret kansainvaellukset ovat usein historiassa olleet yksi viidestä merkittävimmästä ns. ‘tuhontuojasta’, “maailmanlopun ratsastajista” (“one of the [5] horsemen of the apocalypse”) kuten esim. historioitsija Ian Morris kuvailee. Muita ‘tuhontuojia’ kansainvaellusten lisäksi ovat: ilmastomuutos, nälänhätä, epidemiat ja hallinnon epäonnistuminen, jotka yhdessä saavat aikaan yhteiskuntien romahduksia – mitä enemmän niitä yhtaikaa ja mitä voimakkaampia ne ovat, sitä pahemmat romahdukset.


Kuuluisia romahduksia historiasta

Kuuluisana esimerkkinä on Rooman valtakunnan, Länsi-Rooman, romahtaminen jossa eräs suuri syy (muiden muassa) olivat kansainvaellukset Eurooppaan idästä Venäjän aroilta. Jo 160-luvulta lähtien tautiepidemiat ja kansainvaellukset alkoivat heikentää Roomaa ja 300–400-luvuilla suuret kansainvaellukset (gootit, hunnit, vandaalit) romahduttivat Länsi-Rooman. Näiden seurauksena Rooman valtakunta siirtyi heikentyneenä itään Konstantinopoliin (nyk. Istanbul), kun länsivaltakunta hajosi ja elintaso laski. Näinä aikoina romahdukseen vaikuttivat kaikki 5 ‘tuhontuojaa’.

Sama kuvio toistui 1200–1300-luvuilla Eurooppaan Venäjän aroilta, tällä kertaa mongolien hyökkäysten alulle panemina. Myös näihin aikoihin kaikki ‘tuhontuojat’ olivat vaikuttamassa (erityisesti musta surma). Eurooppa ei kuitenkaan romahtanut yhtä pahasti kuin Rooman aikana koska monet muut tekijät olivat muuttuneet (mm. koska Eurooppa oli köyhempi ja mongolit eivät vallanneet sitä, osittain siitä johtuen, ja poliittisessa maantieteessä oli tapahtunut paljon muutoksia).

Jälleen 1600–1700-luvuilla oli useita merkkejä uhkaavasta romahduksesta, 4/5:stä ‘tuhontuojasta’ uhkasivat: ilmastomuutos, nälänhätä, epidemiat ja hallinnon epäonnistuminen. Mutta koska viides puuttui, Kiina ja Venäjä olivat hävittäneet sen sulkemalla Venäjän arojen läpi kulkevat kansainvaellukset (paljolti kehittyneen aseteknologian ansiosta) molemmat hyötyen siitä samalla, ei tapahtunutkaan romahdusta. Eurooppa selvisi, toipui, alkoi nousta ja sitten harppasi valtavasti eteenpäin teollisen vallankumouksen seurauksena ja muutti koko maailman. Tämä kaikki olisi voinut jäädä tapahtumatta ja historia kehittyä aivan eri suuntaan, jos nämäkin kansainvaellukset olisi sallittu.


Kehityksen jumittuminen kattoon

Näihin tapahtumiin liittyy olennaisesti myös, että näinä aikoina ja aiemminkin historiassa yhteiskuntakehitys oli jumittunut ns. ‘kovaan kattoon’, epävakaalle tasolle, josta se ei päässyt eteenpäin ilman suurta mullistusta teknologiassa. Esimerkiksi n. 100–200-luvuilla Euroopassa (Rooman valtakunnassa) ja Kiinassa, 1100-luvulla Kiinassa, ja jälleen 1600-luvulla sekä Euroopassa että Kiinassa. Kiintoisasti myös 1200-luvulla eaa (yli 3000 vuotta sitten), tapahtui Lähi-idän ja Välimeren alueiden sivilisaatioissa samankaltainen suuri romahdus, jossa myös taudit ja kansainvaellukset voimistivat romahdusta (mutta tästä tiedetään vähemmän). Yhteiskuntakehityksen jumittuminen kattoon ja ‘5 tuhontuojan’ yhteisvaikutuksesta seuranneet sivilisaatioiden romahdukset toistuivat idässä ja lännessä usein (Kaakkois-Aasiassa ja Välimerellä–Euroopassa sekä Lähi-idässä) jopa samoihin aikoihin ja toisiinsa liittyen. Tämä idän ja lännen toistuva historia muuttui täysin vasta kun ‘viides tuhontuoja’ hävitettiin idän ja lännen välillä ja tämän jälkeen elintaso alkoi nousta Euroopassa 1700-luvulla paljolti Pohjois-Amerikan–Euroopan välisen kaupankäynnin ansiosta, ja lopulta teollinen vallankumous Euroopassa muutti kaiken hävittämällä tuon katon ja nostamalla valtavasti elintasoa, ja nielaisemalla koko maailman.

(Lähteenä historioitsija Ian Morrisin kirja: Why the West Rules – For Now: The Patterns of History, and What They Reveal About the Future, s. 307-317, 385-399, 449-468, melko yleishistoriaa tosin.)


Kirjoittajan johtopäätöksiä nykyaikaan

Tämän kirjoituksen tarkoitus oli osoittaa, että kansainvaelluksista on ollut haittaa yhteiskunnille ja ne ovat olleet eräs ratkaiseva tekijä niiden romahduksissa, ja että kun kansainvaellukset idästä länteen pystyttiin estämään, oli siitä valtavaa hyötyä Euroopalle. Eli tämä on vastaväite niille, jotka väittävät, että “aina ovat ihmiset saaneet muuttaa minne haluavat” ja että “maahanmuutosta on aina taloudellista hyötyä yhteiskunnille”. Eli tämä ei todellakaan pidä paikkaansa aina. Historia on monimutkaista ja nyky-yhteiskunnat erilaisia, eli se riippuu ajasta ja paikasta sekä yhteiskunnista ja niiden tarpeista sekä kehitystasosta. Maahanmuuttovirtoja kuitenkin aina kannattaa hallita järkevästi oman yhteiskunnan parhaaksi, koska se onnistuu. Eurooppalaisia tosin on valtavasti auttanut, että on voitu mennä tarvittaessa mihin vain.

Nykyään edellä mainituista tuhontuojista / “maailmanlopun ratsastajista” ei kovin moni ole kerralla uhkaamassa Eurooppaa, paitsi kansainvaellukset kasvavassa määrin ja ehkä ilmastomuutos sekä hallinnon epäonnistuminen (mutteivät kovin paljoa nämä kaksi viimeistä vielä). Mutta kolmannessa maailmassa, Afrikassa ja Lähi-idässä erityisesti, tuntuvat nuo kaikki tekijät vaikuttavan jossain määrin: ilmastomuutos (kiihtyvässä määrin), nälänhädät (paljolti), epidemiat (vaihtelevasti) ja hallintojen epäonnistuminen sekä kansainvaellukset (paljon molemmat). Jos asiat jatkuvat yhtä huonosti tai pahemmin, niin paikoin Afrikkaa ja Lähi-itää uhkaa suurempiakin yhteiskunnan romahduksia, jotka moninkertaistavat kansainvaellusten määrät.

Nykymaailma on tietysti erilainen kuin vanha (erityisesti teollistumisen ja tieteen kehityksen takia), ensimmäinen maailma rikkaampi ja vahvempi kuin vanhat sivilisaatiot, toistaiseksi. Toisaalta taas nykyään maailman maat ovat paljon enemmän riippuvaisempia toisistaan, tiukemmin kytköksissä globalisaation seurauksena, joten mahdolliset suuret häiriöt/katastrofit toisella puolella maailmaa tuntuvat herkemmin kaikkialla esimerkiksi maailmankaupan häiriöinä, jopa talouskasvun pelkkä hidastuminen Kiinassa tai Usassa tuntuu ympäri maailman. Lisäksi nykyään kaikki lukumäärät ovat moninkertaisesti suurempia ja väestöräjähdys uhkaa erityisesti Afrikassa ja Intiassa mutta myös muualla, esimerkiksi Meksikossa. Joten kaikesta huolimatta jatkuva kansanvaelluspaine ‘rikkaisiin länsimaihin’ voi johtaa ensin länsimaiden pahempaan laskuun, ja jopa jonkinlaiseen romahdukseen pidemmän ajan kuluessa, riippuen ‘tuhontuojien’ voimasta ja muista tekijöistä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Jari Leino

Olet täysin oikeassa.

Mutta yksikään suvaitsija ei tätä suostu myöntämään.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Aika monta virhettä tekstissäsi, en tiedä ovatko sinun tulkintaasi vaiko Morrisin. Joka tapauksessa sotket iloisesti toisiinsa valloitussodat ja kansainvaellukset. Ovat pääosin tyystin eri asioita. Lisäksi unohdat, että kansainvaelluksia on monenmoisia. Yksi teoriaasi sopiva olisi kansainvaellukset Euroopasta pohjois-, keski- ja eteläamerikkaan. Toinen olisi juutalaisten kansainvaellukset (ajoittain merkittävästi hyödyntäneet juutalaisia vastaanottaneita valtakuntia) ja esimerkiksi muslimien karkoitus espanjasta. Mongolien kääntymisen pääsyy ei ollut eurooppalaisten köyhyys vaan suurkaanin kuolema ja siitä seurannut uuden suurkaanin valinta ja sen jälkeinen mongolivaltakunnan sisäinen kehitys.

Näitä paimentolaiskansojen valloituksia oli muuten paljon enemmän kuin usein tiedetään. Tässä oiva lähdeteos olisi Rene Groussettin teos The Empire of the Steppes - a History of Central Asia.

Käytännössä paimentolaisten dynastiat ovat useinmiten olleet valloituksia joissa kansa on pysynyt samana, mutta yläluokka on korvautunut valloittajilla. Eli vaikka dynastia ja vallassa oleva väki onkin muuttunut, ei se kansa ole minnekkään kadonnut vaikka jatkossa se tunnetaankin erinimisen valtakunnan muodossa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Lisätään vielä. Itse en tiedä yhtään sellaista kansainvaellusta (vaikka historiaa harrastankin) jossa väkivallattoman pakolaisuuden muodossa tapahtunut kansainvaellus olisi johtanut vastaanottavan tahon romahdukseen tai tuhoon. Ne kansainvaellukset joissa tämä valloitusaspekti on puuttunut eivät siis ole olleet valtakuntien tuhon tai romahduksen syy. Eli teoria jossa samaistetaan valloitussodat ja pakolaisjoukot on väkisinkin tyhjän päällä, sillä historiassa nämä ovat aina olleet erilaisia ilmiöitä. Historialla et siis oikeasti voi näkemykstäsi perustella.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Et selvästikään ymmärrä "monikulttuurisuuden" aiheuttaman systeemiromahduksen dynamiikkaa. Jutellaan näistä sitten jälkeenpäin "Pikarissa" (vrt. sotamies Svejk).

http://alkonkassalla.blogspot.fi/2015/09/maahanmuu...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #4

Ne monikulttuurillisimmat maat ovat luokkaa Yhdysvallat, Kanada ja Australia jotka näyttävät pärjäävän vallan mainioisti. Historiassa ei muuten edelleenkään esiinny pelkosi kaltaisia kamalalia monikulttuurillisia katastrofeja. Väestöryhmien, uskontojen ja kansojen rauhanomaista rinnakkaineloa on esiintynyt kaikkialla. Yleensä ne ongelmat johtuvat sisäisistä valtakamppailuista, valtatyhjiöistä tai ulkoisen vihollisen toimesta, ei niinkään pelkäämäsi monikulttuurin johdosta.

Käytännössä historiassa pelkäämänne kehitys on äärimmäisen harvinainen historian valossa. Silloinkin kun kansanryhmien välit kiristyvät on useinmiten syynä siihen se, että opportunistiset poliitikot lietsovat vihaa saavuttaakseen itselleen valtaa. Tällainen kehitys hajoitti Jugoslavian.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #5

... Niin, tarjoan paukut tulilientä, jahka on kiirastulen kautta päästy perille helvettiin.

Kari Ahlava Vastaus kommenttiin #5

Ei integraatio ole Yhdysvalloissa onnistunut. Siellä on musta väestö, joka on jo 1600-luvulta asunut siellä, joka ei ole rauhoittunut. Kielitaidottomat latinalaisista maista tulleet aiheuttavat suuria ongelmia. Rikollisuus on eri etnisten ryhmien kohdalla erittäin suurta. Tästä on aiheutunut poliisien otteiden koventuneen, jota nyt ovat nousseet vastarintaan. Tänäänkin ammuttiin virkatehtävässä ollut poliisi ja viikonvaihteessa univormuinen poliisi ammuttiin autoaan tankatessaan.

Pitää katsella muutakin kuin YLEä. BBC on esittänyt paljon uutisohjelmaa Schengen rajoilta ja rajarikkomuksista. Ei tilanne ole vähimmässäkään määrin hallinnassa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#3:
"Itse en tiedä yhtään sellaista kansainvaellusta (vaikka historiaa harrastankin) jossa väkivallattoman pakolaisuuden muodossa tapahtunut kansainvaellus olisi johtanut vastaanottavan tahon romahdukseen tai tuhoon".

Et sitten ole tutustunut Yhdysvaltain historiaan.
Pääset alkuun vilkaisemalla vaikkapa täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Five_Civilized_Tribes

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #7

Mikä osa tästä meni ohi "väkivallattoman pakolaisuuden muodossa"?

Käyttäjän MikaelHyytiainen kuva
Mikael Hyytiainen

Ei tässä ihan tyhjän päällä olla nähdäkseni: Kyllä 160–400-luvuilla, 1200–1300-luvuilla ja 1600-luvulla oli menossa rasittavia sotia, jotka olivat kuormittavia tekijöitä. Tähän päälle vielä nuo viisi mainittua ‘tuhontuojaa’, mukaanlukien kansainvaellukset, niin romahduksia seurasi ja olisi seurannut 1600-luvullakin jos niitä olisi tapahtunut, mutta kun ei tapahtunut niin kaikki muut kuormittavat tekijät eivät riittäneet.

Kirjoituksen keskipisteenä, joka kyllä tuli mainittua, oli kansainvaellukset muiden romahduttavien syiden joukossa. Eikä tekstissä missään väitetty, että ainoastaan “väkivallattoman pakolaisuuden muodossa tapahtunut kansainvaellus olisi johtanut vastaanottavan tahon romahdukseen tai tuhoon”, vaan kyllä on selvästi mainittu että yhteissumma kyseessä. Painotus kirjoituksessani oli, että muiden kuormittavien tekijöiden ohella kansainvaellukset olivat eräs ratkaiseva tekijä, joita ilman ei romahdusta olisi tapahtunut.

Jos taas viittaat viimeisen kappaleeni tulevaisuuden kauhuskenaarioon:
“jatkuva kansanvaelluspaine ‘rikkaisiin länsimaihin’ voi johtaa ensin länsimaiden pahempaan laskuun, ja jopa jonkinlaiseen romahdukseen pidemmän ajan kuluessa, riippuen ‘tuhontuojien’ voimasta ja muista tekijöistä.”
=> Eli toisin sanoen, miten länsimaat (Eurooppa, USA, Suomikin) eivät voisi romahtaa jos seuraavat tekijät ovat vahvoja: ilmastomuutos, nälänhätä, kansainvaellukset (jatkuvasti kasvavat), epidemiat ja hallinnon epäonnistuminen. Jo pelkkä vahva ilmastomuutoshan voisi saada ketjureaktion romahtamista kohti, haittaamalla maailmankauppaa joka johtaisi nälänhätiin ja voisi pahentaa muita ‘tuhontuojia’ ja voisi sitten johtaa romahdukseen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #15

Kritisoin lähinnä näkemystä, että muuttoliike olisi yleensä keskeisin tai edes keskeinen syy valtioiden romahtamiseen. Valloitussodat kylläkin. Kansainvaellukset ja valloitussodat eivät kuitenkaan ole sama asia. Mitä romahtamisriskiin tulee, niin toki se on olemassa, mutta ne varsinaiset riskitekijät ovat muualla kuin maahanmuutossa. Tällä hetkellä suurimmat riskit lienevät lännessä talousvaikeudet ja niistä johtuva hallinnon uskottavuuden heikkeneminen ja ehkä tietyt ympäristöriskit. Afrikassa taas väestönkasvu lienee riskitekijöistä ykkönen.

Käyttäjän MikaelHyytiainen kuva
Mikael Hyytiainen

Kyllä olet toki myös oikeassa pointeissasi jossain määrin ja kyllä Morrisin kirjassa oli jonkin verran noitakin huomioitu ja eritelty. Tavoitteeni oli tiivistää noin yhteen sivuun tämä useamman kymmenen sivun pätkä, jossa tarkastelun kohteenani oli yksi ratkaiseva osatekijä muista sivilisaatioita rasittaneista/romahduttaneista syistä. Tiivistäessä saattaa tulla helposti liikaa yksinkertaistuksia, oiottua mutkia, ja kyllä tätä olisi pitänyt viilata pidempään. Olennaisia tarkennuksia jäi tosiaan pois. Kyllä tästä varmaan pitäisi tarkempi uusi kirjoitus myöhemmin tehdä, jossa sinunkin pointtejasi tulisi enemmän esiin. No tämä oli ensimmäinen avausteksti.

Morris kyllä selitti tuossa kohtaa, että kyllä Mongolien kääntymisen pääsyy oli suurkaanin kuolema ja siitä seurannut uuden suurkaanin valinta ja sen jälkeinen mongolivaltakunnan sisäinen kehitys, kyllä, tämä oli itsellänikin tiedossa. Morris kuitenkin myöhemmin jatkaa, että: “Kun mongolit seuraavan kerran katsoivat länteen, he valitsivat järkevästi rikkaamman muslimiytimen. Heiltä kesti vain kaksi viikkoa murtaa Baghdadin muurit 1258.” Ja tähän liittyen oli tuo tiivistelmäni viittaus Euroopan köyhyydestä..

Varsinaisesti en johtopäätöksissäni unohtanut, että on monenmoisia kansainvaelluksia, mutta en toisaalta eritellytkään niitä, koska avauskirjoituksen tarkoitus oli keskittyä noihin muutamiin pointteihin rajatusti, ehkä liiankin rajatusti. Pari kohtaa lyhyesti sivusi monenlaisista ja hyödyllisistä maahanmuutoista/kansainvaelluksista: “Eurooppalaisia tosin on valtavasti auttanut, että on voitu mennä tarvittaessa mihin vain” ja aiemmin pätkä “elintaso alkoi nousta Euroopassa 1700-luvulla paljolti Pohjois-Amerikan–Euroopan välisen kaupankäynnin ansiosta”, erityisesti liittyen Amerikkojen valtaukseen, mutta olisihan tätä pitänyt tietysti avata enempi. Eli kyllä on valtavasti ollut meillä tästä hyötyä, että olemme vieneet ‘edistyneempää’ sivilisaatiotamme uusiin maanosiin, esim. Amerikkoihin, mikä johti kaupankäynnin kautta (orjatyövoimalla) suureen elintason nousuun. Argumenttinihan johtopäätöksissä oli, että kansainvaelluksista ei todellakaan aina ole ollut hyötyä, ei ettei niistä ikinä ole ollut hyötyä.

Valloitussotien ja kansainvaellusten sotkeminen: Ei, ei kansainvaellus yksinään ollutkaan näissä mainituissa tekijöissä ainut syy yhteiskuntien/sivilisaatioiden romahduksiin, kuten eivät sodatkaan, vaan kyseessä on kokoajan ollut monen tekijän summa. Morris ei laske sotia/valloitussotia 5 ‘tuhontuojien’ joukkoon, eikä suuremmin erittele niitä. Historiahan on aina täynnä sotia, eivätkä sivilisaatiot yleensä pelkästään niistä romahda (kärsivät tai rikastuvat toki, riippuu). Morris käsittelee muutenkin kirjassaan laajemmin länsiydintä ja itäydintä, ei niin tarkasti valtakuntia/valtioita, ja hänellä on eräs kirja jossa hän argumentoi, että sotiminen on kehittänyt yhteiskuntia monimutkaisemmiksi ja vakaammiksi. Hän myös koittaa mitata idän ja lännen sivilisaatioiden sodankäyntikyvyn tehokkuutta. Käynnissä olevat jatkuvat/toistuvat sodat ovat toki myös yhteiskuntia rasittava lisätekijä, joka näissäkin romahduksissa oli vaikuttamassa taustalla, minkä olisi toki voinut mainita myös erikseen. Esimerkiksi 1618–1648 oli menossa brutaali 30-vuotinen sota joka valtavasti heikensi Eurooppaa. Jos tähän päälle olisi tullut kansainvaelluksia idästä, olisi voinut jälleen olot romahtaa Euroopassa. Tässä tullaan taas siihen monen tekijän yhteisvaikutukseen: 5 tuhontuojaa ja sodat sekä muut rasittavat tekijät.

Kari Ahlava

#7
Et taida tuntea Yhdysvaltain tilannetta? Rotumellakat, poliisien tappamiset, tänäänkin ammuttiin yksi... Nousussa presidentiksi on mies, joka ei suvaitse mitään eikä ketään muuta kuin Amerikan asiaa nostavaa. Siellä edellytetään siirtolaisilta patrioottista asennetta Yhdysvaltoja kohtaan.

Eivät kansat ole Yhdysvalloissa sulautuneet. Siellä on alueita, joilla kielitaidottomat ovat ko etnisen ryhmän mafian määräysvallassa. On valheellista väittää, että Amerikan immigraatio olisi onnistunutta.

Muukalaisviha ja ennakkoluulot ovat kovat ja huolimatta kovista poliisivoimista, anarkia on jatkuva uhka ja suurilla alueilla ulkonaliikkuminen on illalla vaarallista. Luodista voi saada sivullinenkin, eikä nämä ylitä edes uutiskynnystä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kommentoitkohan sinä tuota minun kommenttiani vai jotakin muuta?

Kommenttini oli vastaus Marko Kivelän ilmoitukseen, että hän ei tiedä yhtään sellaista kansainvaellusta jossa väkivallattoman pakolaisuuden muodossa tapahtunut kansainvaellus olisi johtanut vastaanottavan tahon romahdukseen tai tuhoon.

Yhdysvaltain historiaan viittava linkkini "five civilized tribes" kertoo lyhyesti, kuinka valkoiset maahanmuuttajat jyräsivät intiaaniheimot. Siinähän tapahtui niin, että (alunperin) väkivallaton maahanmuutto johti aikanaan vastaanottavan tahon romahdukseen ja tuhoon.

Vastaava kehitys muuten tapahtui myös Australiassa (Aboriginaalit) ja Uudessa Seelannissa (Maorit). Meitä lähellä on isovenäläisten suorittama Siperian asutus, jossa siellä asuneet Suomalais-ugrilaiset heimot jyrättiin. Ja tässä on vain muutamia esimerkkejä ja vain eurooppalaisten suorittamien maahanmuuttojen tuloksia. Han-kiinalaisten historiasta löytyy vastaavia juttuja. Intian historiaa en tunne kovin hyvin (puute, joka on syytä paikata) mutta jos sieltä ei löydy vastaavia juttuja, se on hyvin poikkeuksellinen alue.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mielikuvasi pohjoisamerikan kehityksestä on virheellinen. Käytännössä viittaamasi pohjoisamerikan siirtokunta oli vain osa kehitystä. Merkittävin oli jo suurelta osin tapahtunut, eli espanjalaisten mukanaan kantamat taudit olivat jo levinneet ja tuhonneet suuren osan alkuperäisväestöä. Samalla tuon rauhanomaisen alun rauhanomaisuuskin oli vähän niin ja näin. Kyseessä oli lopultakin eurooppalaisten suurvaltojen valloitussota, eli kotimaansa menettäneiden pakolaisten vallankaappaus. Sama pätee myös australaan ja siperiaan. Kummatkin olivat keskusjohtoisen valtakunnan aluevaltauksia, ei pakolaisten tekemiä keikauksia. Eli edelleen pakolaisuus ja imperiuminrakentaminen ovat tyystin eri ilmiöitä.

Neuvostoliiton syntyessä mm Suomeen tuli kohtalaisesti venäläisiä pakolaisia, emigranteiksikin kutsuttuja. Stalinin hyökätessä Suomea vastaan taas Neuvostoliitto koitti valloittaa Suomea. Yhdistätte nämä kaksi toisistaan eroavaa ilmiötä surutta keskenään, mutta toivottavasti Suomen historian tapahtumien vertaaminen auttaa hahmottamaan mitä eroa noissa oikeasti on.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #14

Ilmeisesti et siis todellakaan tunne tätä Pohjois-Amerikan kehitystä. Ne "viisi sivistynyttä heimoa" Cherokeet, Chocatawt, Creekit, Chicksawt ja Seminolet olivat eläneet maahanmuuttajien rinnalla. Ne olivat omaksuneet lukutaidon, kävivät heidän kanssaan kauppaa, menivät keskenään naimisiin jne. Esimerkiksi 1830 Indian Removal Actin kanssa, joka oli eräänlainen kulminaatiopiste, espanjalaisilla ei ole mitään tekemistä. Tässä, kuten Australiassa ja Uudessa Seelannissakin kyse oli käenpoika -ilmiöstä eli siitä että tulokkaat työntävät tieltään alkuperäisväestön. Sotilaallinen konflikti syntyi vasta sitten, kun alkuperäisväestö pyrki torjumaan pois työntämistä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #17

Käenpojasta? Tutustu Brittiläisen imperiumin siirtomaapolitiikkaan. Kyse oli pohjimmiltaan suurvallan aluelaajennuksista ei pakolaisuudesta jonka jälkeen homma jatkui uuden valtion alueaajennuksilla (vapaussodan jälkeen). Se että siirtolaiset elivät aikansa rauhanomaisessa rinnakkainelossa intiaanien kanssa ei poista tätä seikkaa.

Amerikan asuttaminen, jos sitä niin voi kutsua lähti jo aiemmin kuin tuo vaihe johon viittaat. Pohjoisamerikan alkuperäisväestö väestö oli jo silloin romahtanut espanjalaisten tutkimusmatkailijoiden tuomien tautien johdosta. Ensimmäinen varsinainen kiinteä Brittien siirtokunta perustettiin vuonna 1605 ja se hylättiin erinäisten ongelmien johdosta (mm intiaanien kanssa tappelun takia). Intaanit taistelivat enemmän tai vähemmän maahantunkeutujia vastaan kaiken aikaa, vain tuo viittaamasi Itärannikon rinnakkaiselo sujui suhteellisen rauhanomaisesti, mutta Brittiläisen imperiuminen tarkoituksena ei ollut milloinkaan ollut rauhanomainen rinnakkaiselo vaan aluelaajennukset ja liikaväestön asuttaminen. Sotket edelleen toisiinsa pakolaisuuden ja suurvaltapolitiikan. Ne ovat tyystin eri asioita.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #18

Pakolaisuus - siis tilapäisen turvapaikan hakeminen - ja siirtolaisuus ovat eri asioita. Tässä blogikirjoituksessa puhuttiin kansainvaelluksista eli pysyvästä siirtolaisuudesta. Vain sinä olet sotkenut tähän tuon pakolaisuuden.

Vastaanottavan alueen kannalta ei ole paljon merkitystä sillä, tulevatko siirtolaiset pakolaisina (kuten Massachusettsin tulijat) vai muista syistä uusia asuinpaikkoja etsivinä siirtolaisina (kuten Virginian tulijat). Merkittävää ei myöskään ole se, puhutaanko suurvaltapolitiikasta vai väestöpaineen purkamisesta vai ihmissalakuljetuksesta vai jostakin muusta. Olennaista on se, että alunperin (suhteellisen) väkivallaton maahanmuutto, kun se on riittävän mittavaa suhteessa alkuperäisväestöön, muuttuu valloitukseksi ja voi aiheuttaa alkuperäisväestön romahduksen tai tuhon.

Suurvaltapolitiikan tuloksena tapahtuneet väestösiirrot ovat sitten oma lukunsa. Niiden vaikutuksista löytyy esimerkkejä Venäjän (ja entisen Neuvostoliiton) alueilta, Balksanilta ja moilta muilta alueilta. Mutta se on jo sitten oma tarinansa.

Kari Ahlava

Katsoin väärin. En ole löytänyt täältä sellaista nappulaa, millä saisi poistettua virheellisen kommentin.

Niin siis, kun tulijoita on tarpeeksi paljon ja tarpeeksi agressiivisia tapoineen, niin alkuperäsiväestö kainoine tapoineen voi nopeasti hävitä.

Usein ajattelen niitä aikoja, missä suomalaisuus tuli ajankohtaiseksi. Niitä miehiä, jotka nostivat kielen ja kansan itsenäisiksi. Se tunto on meillä hukassa nähdäkseni. Suomalaisuutta ei enää uskalla korostaa, vaikka suomalaisuudella on ihailtavia ominaisuuksia, eikö?

Me olemme kainoja ja hiljaisia, rauhaa rakastavia ja omista asioistamme huolehtivia. Se kyllä tallautuu näillä näkymillä, tai sitten tulee vastareaktio niin voimakas, että ei enää mahda mitään.

Käyttäjän MikaelHyytiainen kuva
Mikael Hyytiainen

#7

Niinpä. Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, joka on maailman rikkain ja vaikutusvaltaisin liittovaltio, joka on tosi paljon laittanut aikaa ja rahaa monikultturismi-integraatiopolitiikkaansa väestöjensä sekoittamiseen, ei ole onnistunut siinä. Toki USA sai monikulttuurisuutensa toimimaan ihan hyvin eurooppalaisten väestöjen kesken, mutta ei kuitenkaan etnisesti liian erilaisten populaatioiden ja köyhempien populaatioiden, erityisesti afrikkalaisten ja meksikolaisten sekoittamiseksi (‘sulattamiseksi’). Ainut poikkeus lienee itäaasialaiset naiset ja eurooppalaiset miehet, jotka sekoittuvat liiankin hyvin. Alunperinhän USAn tarkoitus oli toimia eurooppalaisten uutena maailmana ja sulatusuunina eurooppalaisille jotka saivat vapaasti sinne muuttaa, mutta tämä sitten vääristyi ja muuttui 1900-luvulla eurooppalaisten sekoittamiseksi koko muuhun värilliseen maailmaan 1960-luvulta lähtien.

Kokonaisuutena kuitenkin USAssa vallitsevat juuri nuo mainitsemasi ylitsepääsemättömät ongelmat. Niiden lisäksi gettoutuminen ja eurooppalaisten pakeneminen monikulttuurisilta alueilta, joka alkaa aina kun ‘tummempien’ osuus nousee liian suureksi (valkoinen pako). Ja sitten toki akateeminen ja muukin työttömyys vaivaa ja “positiivinen syrjintä” vaikuttaa ainoalta tavalta työllistää afrikkalaisia ja meksikolaisia ‘mukavampiin töihin’.

USAn monikultturismin onnistumissaldo: eurooppalaiset pakenevat kaupungeistaan - tämäkö on sitä onnistunutta menestyksellistä monikulttuurisuutta jota tavoitellaan? Onko sama tavoite täälläkin? Ja jos maailman mahtavin ja rikkain valtio ei tässä tämän paremmin onnistu panostuksestaan huolimatta, niin mitä ihmettä voi muilta mailta odottaa?

Kalevi koskinen

Suuri ongelma on työttömyys, joka vain pahenee, ja mistä ylipäänsä saadaan työtä
koko väestölle sekä tulijoille.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Vaellus Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan tietää katastrofia luonnolle, koska ei ole hyväksi lisätä väestöä alueella, jossa on tehokkaat uusiutumattomien luonnonvarojen tuhoamiskeinot ja muut luonnonpilaamismenetelmät, kuten esimerkiksi lentokoneet, jotka ilmastonmuutosteorian mukaan ovat tehokkuudessa vailla vertaa, kun tehdään laajoja alueita Telluksella asuinkelvottomiksi.

Toimituksen poiminnat