MikaelHyytiainen Älkää väittäkö jonkin olevan toteuttamiskelvotonta, vaan selittäkää MITEN se on toteuttamiskelvollista.

'Rasistit' voivat olla 'oikeassa' – melkein

Geneetikot eivät tiedä tarpeeksi eri populaatioiden geneettisistä älykkyyseroista

Geneetikot sanovat etteivät tiedä tarpeeksi älykkyydestä eivätkä populaatioiden välisistä mahdollisista geneettisistä älykkyyseroista, jotta niistä voisi vetää varmoja johtopäätöksiä. Kirjoituksen voisi periaatteessa lopettaa tähän, mutta haluan kuitenkin selittää tarkemmin mitä ja miten emme tiedä, sekä tehdä muutaman pointin ja johtopäätöksen tietämättömyytemme tilasta ja siitä voidaan tulevaisuudessa havaita. Lisäksi, koska elämme nykypäivässä emmekä voi odottaa vuosien tai vuosikymmenten päähän, on jotain johtopäätöksiä voitava vetää pragmaattisesti heti, nyt, eilen.


Mitä ja miten emme tiedä populaatioiden geneettisistä älykkyyseroista:
 

  • Mitä älykkyys ja ÄO ovat? On monenlaista älykkyyttä, joita kaikkia ei voi mitata – ÄO-testit todistetusti mittaavat tarkasti jotain (ehkä päättelykykyä, kulttuuritietoa) mutta emme oikein tiedä mitä, muuta kuin ÄO-testien tekokykyä.

  • ÄO-geenejä ei ole löydetty: Niitä on useita ja niitä on etsitty viime vuodet ja etsintä jatkuu.

  • Ei tiedetä ÄO:n mukautuvaisuutta eikä geenien ja ympäristön vaikutussuhdetta.

  • ÄO-testit ja muut ÄO:ta mittaavat tutkimukset, edellisistä syistä johtuen, eivät kontrolloi ympäristötekijöitä, eivätkä siis todista mitään geneettistä.

  • Kaksostutkimukset eivät myöskään ole luotettavia: Ne eivät todista mitään geneettistä eikä niissä ole riittäviä kontrolleja (mm. kohdun ympäristöön eikä kaksosten elämiin).

  • “Perinnöllisyys” (heritability) on harhaanjohtava tilastokäsite, joka ei tarkoita samaa kuin geneettinen periytyminen: Jonkin ominaisuuden, myös ÄO:n, perinnöllisyyttä mittaavat tutkimukset eivät kykene sulkemaan ympäristötekijöitä pois, vaan ne ovat mukana perinnöllisyysarviossa vaikka toisin väittäisivätkin (“Y-ominaisuus = X% perinnöllistä”).

  • Aivoista, niiden koosta ja rakenteesta sekä toiminnasta suhteessa älykkyyteen ei tiedetä tarpeeksi.

  • Kallojen koon suhteesta älykkyyteen ei tiedetä: Kaikkien ihmisten aivojen koot ovat 1000–2000 cm3 kaikki populaatiot ja niiden yksilöt sijoittuvat tälle asteikolle kellokäyrän mukaisesti, vähemmistö sijoittuu käyrän päätyihin ja suurin osa sen keskelle, keskimäärin suurimmat aivot ovat ihmisillä pohjoisnavan lähellä ja pienimmät päiväntasaajan tienoilla, mutta ei tiedetä minkä kokoisella aivolla on väliä ja minkä verran (homo sapiens sapiensilla).

  • Kallojen koon ja ÄO:n korrelaatiota ei ole havaittavissa: Kun mitataan tarkasti eri populaatioita ympäri maailman, tulokset ovat ristiriitaisia kallon koon ja ÄO:n kanssa – suurimmilla aivoilla ei ole yleensä suurinta ÄO:ta ja sama päinvastoin.

  • Liian laajat eri populaatioiden keskiarvot saattavat johtaa harhaan: Jos jokin tarkemmin geneettisesti eriytynyt populaatio liitetään jonkin suuremman ja epätarkemman tutkimuksen keskiarvoon, jää tämän erityisyys huomaamatta.

  • MRI:llä on havaittu tilavuuseroja populaatioiden välillä joissain tutkimuksissa, mutta kun MRI:llä (functional MRI) tarkastetaan aivojen toiminnot, kaikki alueet valottuvat kuten pitääkin, ei ole mitään eroja yksilöiden tai populaatioiden välillä

  • Evoluutioselitykset populaatioiden (‘rotujen’) ÄO-eroille eivät kestä: Tähän asti ehdotetut selitykset eivät kestä tarkastelua eikä niitä voi todistaa – ei ole voitu todistaa tai edes pitävästi perustella evoluutiopainetta eri ympäristöjen valitsemalle älykkyydelle
     


Mitä tiedetään suunnilleen
 

  • Ihmisen aivot kykenevät sopeutumaan kaikkiin ympäristöihin ajan kuluessa: Tästä osoituksena ihmisten levittäytyminen koko maailmaan kymmenien tuhansien vuosien aikana.

  • Evoluutio voi olla monenlaista: hidasta tai nopeaa, valikoivaa tai stabiloivaa, jopa kiihtyvää maatalousyhteiskunnissa.

  • ÄO on monigeeninen ominaisuus.

  • ÄO on jotenkin geneettistä ja geneettisesti periytyvää: Ehkä merkittävästi ehkä ei.

  • ÄO:lla on väliä ääripäissä: Jos on ÄO on reilusti alle 70, on ongelmia pärjätä yhteiskunnassa (on liian ‘tyhmä’ tai jälkeenjäänyt), ja jos se on valtavan suuri yli 150 pärjää hyvin tietyissä haasteissa/tehtävissä ja töissä joissa suurin osa ei pärjää.

  • Populaatiot pystytään luotettavasti tunnistamaan ja tutkimaan: Tuhansien geenipaikkojen ja alleelien frekvenssien perusteella – laajemmin mantereiden ja tarkemman sijainnin tai esim. fenotyyppien perusteella.

  • Tarkempi genomitutkimus valottaa lähivuosina tai vuosikymmeninä asiaa enemmän: genominlaajuiset tutkimukset, älykkyydestä ja muista kysymyksistä, ovat viime vuosina antaneet ja varmaan tulevaisuudessakin lisää tietoa – siitä huolimatta, että herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastaavat, ja joiden tulokset ovat vielä kiistanalaisia ainakin ÄO:n osalta.


Lähdemateriaalia löytyy internetistä melko hyvin näistä aiheista. Itse olen saanut paljon tietoa YouTuben laadukkaammilta tiedemiesten kanavilta (geneetikoilta, populaatiogeneetikoilta, antropologeilta, opiskelijoilta, biologeilta), joista tärkeimmät lyhyesti listattuna tässä:

https://www.youtube.com/user/HannibaltheVictor13/videos
 

Sophia Rune: “The IQ/Race Debate: Discussion with AstriaICOW”
https://www.youtube.com/watch?v=lmsC9R8Q_7M

Lithodidman: “Egalitarian Dipshit talks about race part 1”; “Egalitarian Dipshit talks about race part 2


GenomeTV: “Introduction to Population Genetics - Lynn Jorde (2014)”

https://www.youtube.com/watch?v=KKNKdmAPHYU

Stanford: “6. Behavioral Genetics I

Stanford: “7. Behavioral Genetics II

– Parin muun hyvän kanavan videot ovat hävinneet valitettavasti esim. https://www.youtube.com/evogenvideos. Jos edellä esittämissäni faktoissa on virheitä, epätarkkuuksia tai vanhaa tietoa, niin korjatkaa toki kommentteihin (tämä on tiivistys).


Ajatuksia ja päätelmiä

Johtopäätös tästä tietämättömyyden tasosta on yksinkertaisesti, että emme vielä(kään) pysty mittaamaan ihmisen älykkyyttä, koska olemme liian monimutkaisia. Vaikka on paljon vääräksi osoittautuneita tutkimuksia ja oletuksia se ei silti todista suuntaan eikä toiseen populaatioiden älykkyyseroja.

Eräs päätelmä tästä kaikesta, kaikesta huolimatta, kuuluu että: ‘Rasistit’ voivat periaatteessa kuitenkin olla suunnilleen ‘oikeassa’. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että populaatioiden välillä voisi olla jonkinlaisia eroavaisuuksia älykkyydessä. Kuitenkin kaikkien afrikkalaisten, aasialaisten ja eurooppalaisten niputtaminen yhteen isoon keskiarvoryhmään saattaisi olla harhaanjohtavaa joissain kysymyksissä. Stereotyyppisen yksinkertaiset ja sanakirjamääritelmän mukaiset perinteiset rasistit tuskin olisivat kuitenkaan kovin oikeassa kovinkaan monesta asiasta, koska todellisuus ja ihmiset kun ovat niin pirullisen monimutkaisia. Tämä kirjoitus ei siis todista tai edes argumentoi, että “rasistit ovat oikeassa”, sillä oikea vastaus on että emme tiedä. Ja tämä pätee myös toiseen suuntaan: Ei ole todistettu että populaatiot (/“rodut”) ovat yhtä älykkäitä, vaan vastaus tähänkin on että emme tiedä!

Tämä kirjoitus on siis vastaus myös Jari Tervolla ja monille muille kaltaisilleen, jotka uskovat että populaatiot ovat yhtä älykkäitä, ja paheksuvat toisin uskovia. Tervo kirjoitti Ylen blogissaan 31.8.2015 paheksuvasti että Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan: “Suomessa oleskelee jo nyt vakituisesti noin seitsemänsataatuhatta ihmistä, pahat mielessään. Sen verran Suomessa on rasisteja … Tämä määrä hirvittää ja hävettää.”. Ehkä Tervon ja muiden kanssauskovaisten uskomus on hyvin perusteltu, ehkä jopa paremmin perusteltu kuin toisin uskovien, varmaan ainakin paljon paremmin perusteltu kuin yksinkertaisten perusrasistien, mutta se on silti vain uskomus, oletus. Niin kauan, kun älykkyyttä ei osata selittää ja älykkyysgeenejä ei ole löydetty, ei tätä asiaa ole todistettu suuntaan tai toiseen. Vasta kun älykkyys on pystytty selvästi ja luotettavasti selittämään, mittaamaan, ja älykkyysgeenit löydetty ja tutkittu kunnolla, vasta sitten tiedämme varmasti.

Voimmeko siis moittia ja syyttää rasisteja jos itsekään emme tiedä? Mielestäni ei. On siis turhaa ja väärin paheksua Tervon lailla niitä, jotka uskovat että on jotain merkittäviä eroja populaatioiden älykkyydessä. Jos jotain, niin näihinkin tieteenaloihin pitäisi suunnata paljon enemmän rahaa, jotta saisimme nopeammin varmempia vastauksia.

On myös täysin epävarmaa, edesvastuutonta (ellei jopa hullua) alkaa sekoittaa populaatioita valtavaa ja kiihtyvää vauhtia, kun emme tiedä kuinka paljon näiden eroilla on merkitystä (vai onko). Jos on mahdollista, että on merkittäviä älykkyyseroja jotka voisivat populaatioiden sekoittuessa muuttua erilaisemmiksi, miksi tietämättömyyden turvin pitäisi alkaa radikaaleihin muutoksiin populaatioiden rakenteessa? Tätähän Tervo siis kannattaa, kuten hän on viime vuosina intoillut: “Jos ajatellaan kansakunnan tulevaisuutta ja terveyttä, suomalaisten nykyinen geenipohja ei riitä, vaan meistä tulee sisäsiittoisia. Meistä tulee tyhmiä eikä täällä tapahdu mitään.” (Seuran haastattelu 2006.) Ja aivan tänä vuonnakin hän vaati samaa provosoivasti: “Rasistien kylmyys, kovuus ja tyhmyys ovat varmin todiste siitä, että suomalainen geeniperimä kaipaa pikaista rikastamista” (Seura 32/2015, 5.8.2015). Paitsi ettei tässä ole mitään järkeä, ei tämä myöskään pidä paikkaansa miljoonien kokoisessa populaatiossa, jossa mutaatioita tapahtuu jatkuvasti yllin kyllin, eli meistä ei tule sisäsiittoisia millään muotoa (jopa muutaman sadan ihmisen yhteisö riittäisi estämään tämän). Joten mikä pakko ja kiire Tervolla ja kaltaisillaan populaatioiden muuttajilla ja kiihkoilijoilla oikein on? Eivätkö eri populaatiot ole erilaisina monimuotoisia ja arvokkaita, eivätkö ne riitä Tervolle, eivätkö ne ole tarpeeksi hyviä, eivätkö ne ole säilyttämisen arvoisia? Ja kolmas maailma pysyisi suunnilleen yhtä kurjana vaikka eurooppalaisiin sekoittuisikin sadoin miljoonittain, ei kolmannen maailman väkiluku lainkaan laskisi eikä väestönkasvu ei välttämättä edes hidastuisi.

Ja kyllä ymmärrän tosiaan, että todellisuuden realiteetit, erityisesti kansainvaellukset köyhemmästä maailmasta rikkaampaan ja kansainväliset lait sekä länsimaiden laskun tila luovat painetta erilaisten populaatioiden sekoittumiselle paraikaa kasvavassa maahanmuuttovyöryssä. Eivät nämä tosiasiat saisi mielestäni olla tekosyitä jättää huomiotta populaatioiden muutosten mahdollista merkittävyyttä, ainakin kulttuurillisesti muutokset ovat selviä. Eivätkä kaikki tietenkään ala sekoittumaan uusiin erilaisiin populaatioihin, vaan aina vähemmistö (toisaalta uudetkin maahanmuuttajapopulaatiot ovat aina vähemmistöjä aluksi). Mutta kantaväestöjen jo negatiivisia syntylukuja erilaisten populaatioiden kasvavat määrät kyllä laskevat entisestään kiihtyvällä vauhdilla, koska maahanmuuttaja-alueilta alkaa yleensä aina kantaväestön pako (kun uusien populaatioiden määrät kasvavat tarpeeksi suuriksi, ehkä n. 20%), jolloin näille alueille jää vähemmän kantaväestön ‘laatuyksilöitä’ paritteluun, ja sekoittuvien jälkeläisistä tulee aina erilaisia, ja lisäksi kantaväestön tuista saatetaan joutua vähän leikkaamaan pakolaisten ja maahanmuuttajien hyväksi. Eli joka tapauksessa Euroopan (ja muun ensimmäisen maailman) kantaväestöjen määrät laskisivat entisestään.

On myös hyvä pysähtyä miettimään, tällaisia syvällisempiä kysymyksiä ihmismielestä ja sen älykkyydestä, ihmispopulaatioista ja niiden eroista sekä maailmankuvaa näihin liittyen. On tärkeää kyseenalaistaa uskomuksiaan välillä. Voi myös olla monelle paikallaan muuttaa uskomuksiaan jos ja kun tulee riittävän vahvaa tieteellistä todistusaineistoa; tässä tapauksessa viimeistään silloin kun älykkyys ja älykkyyserot on riittävän luotettavasti vihdoin saatu tutkittua ja todistettua. Itse mieluummin odottaisin tieteen varmempia vastauksia näihin geneettisiin kysymyksiin, ennen kuin ryhtyisin mihinkään suurempiin populaatioiden muutoksia aiheuttaviin päätöksiin länsimaissa... joihin päättäjämme ovat jo ryhtyneet melkein kaikissa länsimaissa, meiltä äänestäjiltä kysymättä.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Alun perin ÄO:lla on mitattu koulutettavuutta - siis tarkoituksena on seuloa esille ne, joiden pitäisi pärjätä hyvin teoreettisissa opinnoissa. Sitä älykkyystestit ensisijaisesti mittaavat. Älykkyyttä pidetään polygeenisesti periytyvänä ominaisuutena, ja regressio kohti keskiarvoa pitää jakauman ennallaan, toisin sanoen älykkääät vanhemmat saavat itseään tyhmemipiä lapsia ja vice versa. Länsimaissa keskimääräinen älykkyys on viimei aikohin saakka noussut.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Asiapitoista tekstiä.

Tavallaan huvittavaa se, miten Tervo peilaa omat pelkkonsa sisäsiittoisuudestaan koskemaan yleensä suomalaisia.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Rasistien ydinajatuksena on, että vähemmän älykkäille myönnettäköön vähemmän oikeuksia.
Niinpä sen toteaminen, että etnisten yhteisöjen välillä on älykkyyseroja, ei ole sen enempää rasistinen kuin rasisminvastainenkaan. Tällainen toteamus ei ota kantaa vähemmän älykkäisen vähäisempien oikeuksien puolesta. David Humen mukaan nimetyn periaatteen mukaan pelkistä tosiseikoista ei voida johtaa arvoja tai normeja.

Rasismi on virheellistä ajattelua, jos sen mukaan siitä, että jollakulla nyt sattuu olemaan alhainen älykkyys, päätellään, että alhaiunen älykkyys merkitsee vähäisempiä oikeuksia ja vähempää ihmisarvoa. Rasisti joutuu hyväksymään vain ne tosiseikat, jotka tukevat oman etnisen ryhmän jäsenten suurempaa älykyyttä. Rasisti on arvomaailmahäiriö, kuten Jari Tervo näyttää ajatelleen.

Jotta rasisti olisi oikeassa hänen tulisi selittää, miksi vähemmän älykkäät ovat vähemmän ihmisarvosia tai vähemmin oikeuksin varustettuja ihmisiä kuin Suomen kantaväestö, jota rasisti pitää älykkäämpänä. Korkeamman älykkyyden toteaminen (silloinkaan, kun se on totta) ei riitä perustelemaan sitä, että maahnanmuuttajille ei tarvitse myöntää samoja oikeuksia kuin muille. Rasistit kai häpeävät näkemyksiään niin paljon, etteivät he tuo niitä selkeästi esiin.

Toimituksen poiminnat