Eurooppalaiset uhrit arvokkaampia?

Ranskanlippu FB:ssä ja vihervasemmiston kritiikki: Jotkut ovat kritisoineet, että miksi ihmiset ovat laittaneet FB-profiilikuvakseen ainoastaan Ranskanlipun osoittaakseen tukeaan vain Ranskan terrori-iskun uhreille, mutteivät Libanonin. Syitä tähän on monia:

  • Ensinnäkin ihmiset saavat välittää (enemmän/vähemmän) ihan mistä haluavat sosiaalisen median viraalijutuissa (jotka viime vuosina vasta ovat paljolti yleistyneet);

  • Euroopan harvempiin terrori-iskuihin on suurempi uutisarvo ja järkytys kuin sen ulkopuolella joita tapahtuu useammin;

  • Iskuissa kuoli enemmän kuin Libanonin iskuissa;

  • Iskut tapahtuivat lähempänä muita Euroopan maita, “lähempänä kotia”;

  • Uhrit olivat ranskalaisia, eli eurooppalaisia, eli enemmän samankaltaisia ja samannäköisiä muut eurooppalaiset – elikkä samannäköiset ihmiset samaistuvat enemmän kaltaisiinsa ja näiden tuskaan (geneettinen samankaltaisuus -teoria).

→ Tästä viimeisestä jotkut vihervasemmistolaiset saattavat ärsyyntyä, joka ilmeisesti on kritiikin kohde, että joistain uhreista välitetään enemmän kuin toisista: tässä tapauksessa eurooppalaiset välittävät enemmän eurooppalaisista. Niin, no ihmiset kun vaikuttavat luonnostaan luontaisesti välittävän enemmän kaltaisistaan, jotka ovat lähempää sukua itselleen, ja jotka näyttävät enemmän kaltaisiltaan. Lähisukulaiset välittävät yleensä enemmän toisistaan. Samankaltaiset ihmiset viihtyvät paremmin kaltaisessaan seurassa. Pariutumisessa suurin osa ihmisistä valitsee sen jonka kanssa on paljon yhteistä ja joka näyttää jotenkuten samankaltaiselta. Ja kyllä, ranskalaiset ovat muille eurooppalaisille läheisempää sukua kuin kauempana asuvat erinäköiset ihmiset (ja kyllä, aina geneettisellä tasolla myös, kun analysoidaan tuhansia geenipaikkoja). Eli, mitä sitten jos tämä on yksi tekijä muiden lisäksi, että ihmiset välittävät enemmän joistain uhreista kuin joistain toisista? (ei se kuitenkaan ainut syy olisi). Tai mitä sitten jos eurooppalaiset välittävät enemmän eurooppalaisista? Jos se on aidon oikeasti luonnollista, minkä me sille voimme?

Vaatimus välittää kaikista uhreista aina saman verran julkisesti – jotta saisi välittää kenestäkään, siis ottaa kenenkään kärsimykseen osaa – on täysin mahdoton. Ihmisten aika ei edes riittäisi aina joka päivä osoittaa julkinen suru kaikille maailman jokapäiväisille terrorismin uhreille. Ja miksi lopettaa vain terrorismin uhreihin, miksei myös olisi pakko sitten ottaa osaa sosiaalisessa mediassa KAIKKEEN kärsimykseen maailmassa: sodat, nälänhädät, taudit, onnettomuudet, luonnonkatastrofit… Mahdotonta! Se nyt vaan menee niin kuin menee, joillekin annetaan valikoidusti enemmän osanottoa, enemmän välittämistä, kuin toisille (esim. julkkiksille). Niin se on aina mennyt ja tulee menemään.

Antaa siis ihmisten esittää surunvalittelunsa miten haluavat, esim. FB-kuvalla: vain ranskalaisille tai vain libanonilaisille taikka molemmille = OK. Itse en lähde tällaisiin kuvapäivityksiin milloinkaan mukaan, ei vain ole tapani mukaista. Osoittaisin mieluummin osanottoni terrorismin uhreille vaikkapa Beethovenin 7. sinfonian 2. momentilla:
https://www.youtube.com/watch?v=4uOxOgm5jQ4

Toivottavasti kärsimyksenne ja kuolemanne ei mene hukkaan.
 

 

MikaelHyytiainen

“Jos kaikki ovat jostain samaa mieltä, kaikki eivät ajattele.” Asiallinen keskustelu ei ole lammaslaumassa määkimistä. Toisinaan toivon olevani väärässä, ja jos olen niin myönnän sen parhaani mukaan, enkä läheskään aina halua edes olla oikeassa. Joskus vaan on pakko kirjoittaa jostain tärkeästä. Ja tietysti esittämäni mielipiteet edustavat vain omiani, eivätkä kenenkään tai minkään muun tahon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu