MikaelHyytiainen Älkää väittäkö jonkin olevan toteuttamiskelvotonta, vaan selittäkää MITEN se on toteuttamiskelvollista.

Kaikki blogit puheenaiheesta Työ

Marxin populistinen utopia ei voi koskaan toteutua

Poliittiset järjestelmät, joissa lähtökohtana eivät ole yksilön hyvinvointi ja vapaudet, tulevat väistämättä murentamaan kansalaiset jalkoihinsa. Prahan muistomerkki kommunismin uhreille visualisoi koskettavalla tavalla, miten yksilön pakottaminen yhteisön palvelijaksi murentaa elämän merkityksellisyyden pala palalta ja lopulta koko ihmisyyden.

Työstä

Ennen oli kaikki paremmin.

Menit kouluun, opiskelit, valmistuit ja menit töihin. Ahersit töissä, jotta sait ylennyksen ja palkankorotuksen. Ehkä vaihdoit työpaikkaa, jos tarjoutui tilaisuus. 40 vuoden työuran jälkeen odotti siirtyminen eläkkeelle.

2010-luvulla tällainen kunnioitettava työura on enää yksi, harvoille tarjoutuva mahdollisuus, muiden joukossa.

Työnantajana työmarkkinatuki

Viimesijainen työnantaja suomalaisille on työmarkkinatuki. Sille teet työnhaun etätyötä 30,89 e bruttopäiväpalkalla kolmen kuukauden pituisissa projekteissa, joiden jälkeen raportoit tekemisestäsi. Lisäksi halutessasi voit osallistua ns. aktiivisuusehtotoimintaan projektisi yhteydessä ja korottaa palkkaasi 4,65 % eli 32,40 e päivässä.

Toisin kuin yleensä työmarkkinoilla työmarkkinatuki laski palkkojaan noin puolitoista vuotta sitten 4,65 %. Tämän muistavat hyvin ne, jotka jo silloin kituuttelivat pienellä palkallaan. 

Työllisyys ja demokratia

Poliitikot hokevat mantran lailla työllisyyden edistämistä. Edellinen hallitus piti tärkeimpänä työllisyyslukujen kasvua, mutta työn sisällöstä ei ollut puhetta: muutaman viikkotunnin työtä tekevä katsotaan työlliseksi. Ilmaista harjoittelutyötä ja sitä jopa perä perään ketjussa tekevät lasketaan työllisiksi. Foliohattuja toisilleen kaupittelevat ovat työllisiä.

Samaan aikaan valitetaan sitä, että tarpeelliseen työhön ei ole varaa, kuten terveyden-, lasten- ja vanhustenhoitoon, koulutukseen jne.

Närästää, että työstä jää käteen sama kuin sosiaaliturvasta

Suomen suurimmat ongelmat ovat kuristava verotus ja epäreilu sosiaaliturva. Keskituloisen palkasta jää rahaa käteen yhtä paljon, kuin sosiaalituesta. Kuulun keskiluokkaan ja maksan liikaa veroja, kuten noin 70% suomalaisista. Verorahoilla huolehditaan koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta, kuten valtion kuuluukin. Ei silti ole kestävää, että suurimman hinnan hyvinvoinnista maksavat pienet yrittäjät ja pienten lasten vanhemmat.

Koulutusta, kyvykkyyttä ja kannustavuutta

Suomen menestysreseptin voi tiivistää kahteen osatekijään: kasvattaa meistä maailman kyvykkäin kansakunta ja kannustaa meitä kaikkia käyttämään kykyjämme maksimaalisesti. Vain nämä yhdessä luovat kukoistavan tulevaisuuden.

 

"Mä en syntynyt kultalusikka suussa"

Tiedätkö sen tunteen, kun kaikki energia menee siihen, että pärjää? Toisille rahan riittäminen on itsestäänselvyys. Mä pidän normaalina sitä, että toimeentulon eteen tehdään töitä. Homma ei nyt toimi, sillä ahkeruudesta huolimatta elämä voi olla selviytymistä päivästä toiseen. On tärkeää, että päättäjä ei elä poliittisen kuplan sisällä, vaan on arkea ymmärtävä inhimillinen ihminen.

Uskotaanko nyt?

Olen vuosia jankuttanut samaa asiaa. Kehitysmaista tulevat työntekijät joutuvat ostamaan työpaikkansa. Heillä teetetään kohtuuttomia työaikoja. Palkkaa ei välttämättä makseta lainkaan. Oikeuksiansa vaativat hiljennetään pelottelemalla työn ja maassaolon loppumisella. Uhataan jopa kotimaassa odottavalla väkivallalla.

Kaikille kuuluu oikeus kotiin ja työhön

Jokaiselle nuorelle on tärkeää saada itsenäistyä ja olla osana yhteisöä. Me jokainen muistamme, kuinka olemme kantapään kautta oppineet itsenäistymisen alkeet. Meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus työhön ja asuntoon. Nuorille vammaisille yhteiskunta asettaa kuitenkin itsenäistymiseen lisäkynnyksen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä